True story bro, changed my life

Sydän pamppailee taas liian kovaa, pelkään kuolenko
ahdistusta, pelkoo liikaa, voi kun ois viä huoleton
Kädet tärisee ja muut vaan kutsuu mua ruualle
mut tunnen outoo välttämättömyyttä päästä muualle
Päässä heittää, silmät pimenee ja meinaan pyörtyä
ja psykologit väittää et täst reaktiosta on hyötyä
Se valmistaa mut kohtaan pedon, taistele tai pakene
ja mahdotonta taistella on tätä vastaan, joten pakenen

Älä juokse karkuun ongelmias, ne vaan seuraa sua
taistele tai pakene - reaktio, se yksin ohjaa mua
Mut vaikeeta on paeta nyt kun jalat pettää, pyörryttää
en edelleenkään käsitä et miten se mua hyödyttää
Kun pääsen karkuun tilanteesta, olo rupee helpottaan
mut en voi sanoo että olo silloinkaan ois helppoa
Näit ahdistavii tilanteita aina välttämään ei onnistu
ja tämän riesan takia ei multa normi elo luonnistu.

Se on huono tiedän sen. Mut oli pakko tässä kertoo suurin ongelmani, purkaa se paperille ja runomuotoon ekan kerran.

Repaleiset siivet ja onneton tie

Repaleiset siivet tytön, yksin kulkee kärsien

kaipaisi vain rakkautta, kosketusta käsien

Aivan liikaa tuskaa tunteen elämässään ehtinyt,

kaiken nähnyt, kokenut ja yksin niistä selvinnyt

Kova kuori sekä siilin piikit estää tulijaa

luottamuksen ansaitakseen muurit täytyy sulattaa

Liikaa vaivaa siitä on kai, kukaan ei ees yritä

tytön kohtalo on yksin toivoo kohti pyrkiä

Hän itkee hiljaa pimeässä, kukaan luokse tule ei

tyttö pelkää pimeyttä, turvaan hänet kuka veis?

satutettu haavoille on, tytölle sen tehnyt ken?

Maailma niin paha paikka, tyttö kyllä tuntee sen.

On tyttö kovin hiljainenkin, pelkää päästää ääntäkään

"ruma olen, arvoton" sen tyttö saanut päähänsä

Totuus on et lohduttoman kultainen on tyttö tuo

arvokas, mut miksei hälle onnea vain kukaan suo

Yhä tyttö yksin kulkee siivet maata viistäen

yksinäisyys sattuu, repii sielua ain viiltäen

tyttö kaipais kuuntelijaa, kun luet tämän tiedät sen

ja juuri häntä kuuntelit, tän enempää mä pyydä en.

joku raakaversio

Tän kirjottelin yhtenä yönä ku en millään saanu unta. Tää tosin on viä vähän keskeneränen, mutta jokatapaukses aattelin julkasta tän tänne. :)


Yksin kuljen näitä katui kylmii, tuskan värisii
liian pimeää on, mustaa, jos vain eteen näkisin
Takaa loistaa hehku menneisyyden, ei en halua
en enää jaksa kokee sitä, suljen silmät, katoan
Tuska ryömii, tunteet vyöryy niskaan, kaadun polville
en jaksa tätä taakkaa se käy liikaa voimille
Ponnistelen, horjahdan, en enää nouse pinnalle
tässä on jo tarpeeks taistelua tälle illalle


Ei, en jaksa tätä enää kauaa
enhän voi yksin voittaa suuren suurta laumaa
Yksinäisyys raapii rikki, vanhat arvet aukeaa
milloin elämästä tuli jotain näinkin kauheaa?

My reality

En anteeks pyydä kun en tiedä syytäkään
turha ruveta mua mistään syyttämään
Oishan se kiva tietää miks vihaatte
miks satutatte niin ja siit nautitte

Te kohtelette mua jätteenä
ja pidätte mua paskan lähteenä
Koskaan unohda en teidän tekoja
enhän seurauksilta saa lepoa

Te teitte mun elämäst helvettii
nyt ootte ylpeitä siitä ja onnellisii
Enkä kestä katsella vierestä
ite kärsin, te nauratte vieressä

Tää on ehk vaan katkeran puhetta
mut ootte leikkiny tarpeeksi tulella
Kohta se kasvaa hallitsemattomaks
raivo vapautuu kahlitsemattomaks

Ootte mua satuttanu, sisältä tuhonnu
elämästä sudenkuoppaan oon pudonnu
Mä vannon en anteeks tuu antamaan
niin kovasti tahdon vaan satuttaa.

jotain

Typerän runotytön minuutissa keksimä paska. Mutta totta joka sana! :D

Pimeys ja yksinäisyys tanssivat käsi kädessä

ketään en näe täällä, ei ole turvapaikkaa lähellä 

Rajun tanssin päätteeksi pimeys nielee kaiken

yksinäisyys yksin on vain pimeyden paimen

Jos löytäisin jostakin sen kadonneen auringon,

voisin hymyillä ja voisin löytää elämän nautinnon

Mutta yksin en pysty siihen, yksin en pärjää

pimeessä yksin näen vain rakkaudennälkää.

My angel

Täs on tälläset enkunkieliset biisinsanat mitä oon kirjotellu tässä pitkin kesää. Ei oo viä ihan valmis, mutta melkein. :) Ei oo ehkä noi kaikki lauseet mitenkä kieliopillisesti oikein, mutta kai tosta ny jotain ymmärtää?

1. Säkeistö
Do you know, I'm still waiting for you
I miss you all the time, that's true
you are the only one, I've ever trusted
'cause you listened to me
I let you know my secret dreams
you helped me trough the dark time, you showed me the light.

2. Säkeistö
But now you are so far away
I'm drowning in despair again
I cannot live without you, and I'm ready to give up now
again I'm  lost in my dark life
and without you I cannot fight
I am hopeless and lonely, and I don't wanna live anymore

1. Kertsi
The sky is falling on me
the sun is crying too
the darkness is calling me
im so hopeless without you

3. Säkeistö
With silky wings you flew away
And I dont know why you left me here
now I'm way too lonely and crying with the sky
Oh please, fly back with your wings
and be the angel of my dreams
Please save me now, 'cause only you can make this world liveable again

2. Kertsi
The sun has forsaken the world
light ain't coming back
I'm dying alone and it hurts
I just cannot win this battle

3. Kertsi
And now you're wispering to me
"hey don't give up now, please"
tears are flowing down on my cheeks
but I jump and raise my wings

Outro
And now I'm flying as an angel in the jet black sky
I leave the darkness behind me and I fly so high
suddenly the sun starts shining and I find you finally, you are smiling to me
or is this just a dream?

Pimeästä pois

Tää on joku puolivuotta vanha teksti, mut edelleenki kuvastaa tosi hyvin mun elämää. Oisko mielipiteitä? :)

Kun joku tulee vastaan väistät aina katsetta
edes tutuille et puhu enää lauseen lausetta
et luota ihmisiin ja pelkäät tyyppei uusia
eikä kukaan pysty murtamaan sun suojamuuria
Olet yksin ja sen sä hyvin tiedätkin
vaikka se sattuu ihan liikaa hyvin siedät siltikin
sä koitat itse selvitä ja yksin pärjätä
vaik haluaisit elämäsi vihdoin kirkkaaks värjätä

Et uskalla olla pelkäämättä lähes kaikkea
elämäsi on sen takia niin pirun vaikeaa
kun sä pelkäät olla yksin, pelkäät muiden seurassa
pelkäät tätä pimeää, sekä tulevaisuuttas
Sä tiedät ettet enää pitkään jaksa taistella
jo nyt sä annat korppikotkien sua haistella
mutta mitä enää tehdä voit, on kaikki myöhäistä
itsensä muuttaminen on vain liian työlästä

Luulet ettei ketään kiinnosta sun tuskas ollenkaan
ei muiden voimat riittäis auttaan kun ei riitä omaskaan
et tiedä miten enää selviät kun kaikki romahtaa
ja siksi toivot joskus kohdallesi kuolemaa
Haluaisit vielä jostain löytää uskoo parempaan
mutta mistä enää etsit, tyhjyys toiveet latistaa
miten pystyisitkään taisteleen kun sodat loppuneet
mutta tuska sekä pimeys ovat samat entiseen

Pimeys saapui taas se kietoi pikkusormensa
ympärilles eikä missään kukaan kuule toiveitas
vaik haluaisit kauas täältä, tahtoisit pois aurinkoon
oot pimeässä yksin, pääsit sentään pirun nautintoon
Pimeys kietoi köyden hennon kaulas ympäri
on niin hämärää ja kaiken lisäks kylmäkin
vaikka rukoilet ja toivot että joku pelastaa
tää kaikki tuska, taas da capo, takas alkuun kelataan

Täällä mustaa riittää silmänkantamattomiin
musta on taustakangas niinkuin kaikki hahmotkin
täst pimeydestä elämää et löydä, et ees kuolemaa
ikuisessa yössä mädäntyy aivan kaikki tuoreeltaan
Rukoilet et joku vielä sutkin pelastaa
toivot että joku takas aurinkoon sut opastaa
sisimmissäs tiedät ettei viä oo liian myöhäistä
tilasit sä toivoo, saat sen, se on hieman myöhässä